Shetlanninponit
SHETLANNINPONEISTA YLEISESTI
Shetlanninponi on pienikokoinen ponirotu, joka on kotoisin Iso-Britannian Shetlanninsaarilta. Se on yksi vanhimmista ja puhtaimmista poniroduista maailmassa. Shetlanninsaarilla ponit kasvoivat laumoissa täysin säiden armoilla. Shetlanninsaarten maasto oli karua ja ilmasto ankara. Niin shettiksestä kehittyikin pieni, sitkeä, niukalla ravinnolla pärjäävä ja kovia sääolosuhteita kestävä ponirotu.
ROTUMÄÄRITELMÄ
Rotumääritelmän mukaan puhdasrotuinen shetlanninponi voi olla enintään 107 cm korkea, eikä se saa 2 - 3 -vuotiaana ylittää 103 cm säkäkorkeutta. Suomessa on melko paljon ylikorkeita shetlanninponeja, jotka sopivat harrastuskäyttöön, mutta eivät voi osallistua virallisiin näyttelyihin. Alle 86 cm korkeita shettiksiä kutsutaan minishetlanninponeiksi. Painoa shetlanninponilla on noin 150-200 kg.
Shetlanninponi on pieni, mutta vahvarakenteinen poni. Sen tulee olla olemukseltaan eloisa ja tarmokas. Pää on pieni ja runkoon nähden sopusuhtainen, korvat pienet ja pystyt, silmät suuret. Turvan tulee olla leveä ja sierainten suuret. Kaulan tulee olla kaareva ja lihaksikas, hyvin lapaan liittyvä. Shettiksellä tulee olla viisto lapa, selkeä säkä, sekä leveä ja syvä runko. Lanteen tulee olla vahva ja lihaksikas, lautasten pitkät ja leveät. Takaosa on voimakas ja häntä korkealle kiinnittynyt. Jalkojen tulee olla hyväasentoiset ja voimakkaat sekä sopusuhtaiset muuhun runkoon nähden. Kavioiden tulee olla kovat ja hyvin muodostuneet, liikkeiden suorat ja irtonaiset.
Shetlanninponeille sallittuja värejä ovat kaikki muut paitsi pilkullinen eli tiikerinkirjava. Yleisimmät värit shettiksillä ovat musta, rautias ja ruunikko.
HISTORIA
Shetlanninponin tiedetään olleen olemassa jo yli 2000 vuotta. Pienviljelijät ovat käyttäneet poneja kuormaponeina, jotka kantoivat raskaita merilevä- ja turvekuormia. 1800-luvulla shetlanninponia alettiin käyttää kaivoksissa ja käyttö lisääntyi etenkin 1847 jälkeen, kun lapsityövoima Englannissa kiellettiin. Tämä vaikutti ponikantaan heikentävästi, sillä parhaat oriit vietiin kaivoksiin Manner-Britanniaan ja saarille jääneet tammat saattoivat varsoa heikommista oreista. Tästä johtuen shetlanninponien kantakirja perustettiin Britanniassa 1890. Tarkoituksena oli säilyttää rodun puhtaus ja edistää sen jalostusta.
MITÄ SHETLANNINPONI TARVITSEE
SEURAA!
Shetlanninponi kuten hevoset yleensäkin on laumaeläin, eikä sitä tule pitää yksin. Seuraksi tulee hankkia toinen poni, hevonen - tai vaikkapa aasi.
ULKOILUA JA LIIKUNTAA!
Shetlanninponin on päästävä päivittäin jaloittelemaan laitumelle tai tarhaan useammaksi tunniksi. Shettistä voi pitää niin tallissa kuin pihatossakin. Suojien ja aitausten tilavaatimukset ja muut määräykset löytyvät Suomen eläisuojelulaista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100588
VETTÄ JA HEINÄÄ!
Shetlanninponin ruokinta on hyvä pitää mahdollisimman luonnonmukaisena ja yksinkertaisena, sillä shetlanninponit ovat hyviä rehunkäyttäjiä. Liian runsas ruokinta voi johtaa ylipainoon, mikä taas rasittaa elimistöä ja voi johtaa kaviokuumeeseen. Yleensä hyvälaatuinen heinä, raikas vesi, kivennäiset ja vitamiinit riittävät pitämään ponin hyvässä kunnossa. Lisäksi kaikki hevoset tarvitsevat suolakiven. Kesäaikana hyvin hoidettu laidun kattaa ponin ravinnontarpeen, mutta kivennäisiä se tarvitsee myös laidunkaudella. Heinän anto on hyvä jaotella useampaan kertaan päivässä. Meillä Kamu saa heinää aamuin illoin.
Kasvavat varsat, tiineet tai imettävät tammat ja kovassa työssä olevat ponit tarvitsevat myös väkirehuja (esim. kauraa tai valkuaislisää). Ponin kuntoluokkaa voi seurata selkää ja kylkiä tunnustelemalla. Vesi ei saa seistä ponin selässä, mutta selkäranka ei saa myöskään olla esillä eli kylkiluut eivät saa näkyä, mutta niiden tulee tuntua.
HOITOA JA HUOLENPITOA!
Kavioiden hoito
Kaviot puhdistetaan päivittäin kaviokoukulla. Samalla tarkistetaan kavioiden kunto ja mahdollisten kenkien kiinnitys. Kavioiden konnossa pysymisen perusteena ovat säännöllinen liikunta ja puhdas karsina.
Kavioiden kasvu on yksilöllistä. Kavioiden kulumiseen vaikuttaa pohja, jolla poni oleskelee ja liikkuu. Useimmiten kavio vaatii vuolemista 4-8 viikon välein. Ponin kavioiden hoito tulee aloittaa heti varsaiässä, varsan ensimmäisenä kesänä, jotta varsan jalka-asennot ja jalkojen luusto kehittyy normaalisti. Pääsääntöisesti säännöllisessä käytössä olevat ponit tarvitsevat kenkiä estämään kavioiden liiallista kulumista.
Terveydenhoito
Kaikki hevoset on syytä rokottaa jäykkäkouristusta vastaan. Jäykkäkouristusrokotus annetaan perusrokotuksen jälkeen kahden vuoden välein. Poni on hyvä rokottaa myös hevosinfluenssaa vastaan, jos se vierailee muilla talleilla tai sen kotitallin hevoset vierailevat muualla - tai tallilla käy vieraita hevosia. Influenssarokote annetaan yleensä kahdesti vuodessa. Varsa rokotetaan ensimmäisen kerran puolen vuoden iässä.
Aikuisen hevosen hampaat vaativat säännöllistä hoitoa. Hampaisiin saattaa muodostua hammaspiikkejä, jotka vaikeuttavat syömistä ja aiheuttavat kipuja. Yli kaksivuotiaan ponin hampaat tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa ja raspata tarvittaessa. Jos ponilla on purentavirheitä, raspaus voi olla tarpeen huomattavasti useamminkin.
Poni on hyvä myös madottaa. Tämänhetkisten ohjeiden mukaan on suositeltavaa tehdä ulostetutkimus madonmunien varalta ennen loislääkitystä. Tällöin vältytään turhilta lääkityksiltä ja loisten resistenssin lisääntymiseltä. Ulostetutkimus suositellaan tehtäväksi myös 2 viikkoa sisäloislääkityksen jälkeen, jolloin saadaan selville annetun lääkityksen teho. Pääsääntöisesti pikkuvarsat lääkitään 2 kuukauden iästä lähtien 1 vuoden ikään saakka noin kahden kuukauden välein lähinnä suolinkaisiin tehoavilla aineilla. 1-4 vuoden ikäiset hevoset lääkitään ulostetutkimuksen mukaan tarvittaessa 2-4 kertaa vuodessa. 4-vuotiaat ja sitä vanhemmat hevoset lääkitään, jos ulostetutkimuksen perusteella on tarvetta kahdesti vuodessa, yleensä syksyllä ja keväällä. Tarhat ja laitumet on syytä siivota ulosteista säännöllisesti. Laidunkierto on suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan.
YLEISIMPIÄ KYSYMYKSIÄ SHETLANNINPONEISTA
Mitä shetlanninponien kanssa voi tehdä?
Shetlanninponi soveltuu erinomaisesti lasten ratsuksi, kunhan se on asianmukaisesti käsitelty ja koulutettu. Shetlanninponia voi myös ajaa kärryillä, mikä on hyvä vaihtoehto ratsastukselle, jos ratsastaja on kasvanut liian isoksi pienen ponin kannettavaksi. Shetlanninponi jaksaa vetää kärryissä suurempaa kuormaa kuin se voi kantaa selässään. Shetlanninponia käytetään myös raviponina ja sen kanssa voi harrastaa agilityä tai käydä näyttelyissä. Se on siis todellinen monitoimiponi.
Shetlanninponi kehittyy hitaasti, joten ratsastusta sillä ei ole syytä aloittaa ennen neljättä ikävuotta. Ponia voidaan alkaa opettaa ajolle kaksivuotiaana, mutta silloin sille ei laiteta vielä kärryjä tai taakkaa. Kolmevuotiaalla ponilla voi alkaa pikkuhiljaa ajella kärryillä ja totuttaa satulaan. Varsinaiset ratsastusharjoitukset on syytä jättää nelivuotiskaudelle. Liian aikaisesta rasittamisesta voi olla ponille ikävät seuraukset, sillä polvilumpion hankautuminen, löysät nivelsiteet yms. aivat ovat rodulla melko yleisiä kasvuvaiheessa.
SUOMEN SHETLANNINPONIYHDISTYS
Shetlanninponi on Suomen yleisin ponirotu. Niitä on rekisteröity Suomessa n. 6000 kpl ja varsoja on syntynyt viime vuosina reilut 300 vuodessa. Lisäksi poneja tuodaan Suomeen useita kymmeniä vuodessa.
Suomessa toimii Suomen Shetlanninponiyhdistys ry, joka on perustettu vuonna 1989. Sen tarkoituksena on edistää suomalaista shetlanninponinkasvatusta ja kehittää sekä jalostaa suomalaista shetlanninponikantaa rodun alkuperämaan periaatteiden ja rotumääritelmän mukaan.
Linkki sivulle: http://www.shettis.com/fi/Yhdistys.html